Yksityishenkilöille

Kognitiivista psykoterapiaa

Mitä on kognitiivinen psykoterapia?

Sana kognitiivinen tarkoittaa kaikkea ymmärtämiseen ja tietämiseen liittyvää psyykkistä toimintaa. Kognitiivisen mallin lähtökohta on informaation prosessointi. Keskeistä on ajattelun, tunteiden ja käyttäytymisen väliset suhteet, niiden vastavuoroisuus ja vuorovaikutuksellisuus.

Miksi hakeutua psykoterapiaan?

Psykoterapiaan hakeutumisen syynä ovat yleensä kärsimys ja paha olo. Jokin tapahtuma voi laukaista ne tai kyse voi olla pitkään jatkuneesta vaikeasta elämäntilanteesta. Paha olo ilmenee muun muassa masennuksena, ahdistuksena, uupumuksena, unettomuutena tai erilaisina fyysisinä oireina.

Miten kognitiivisessa psykoterapiassa työskennellään?

Kognitiivisessa psykoterapiassa tarkastellaan asiakkaan maailmaa niin kuin hän sen itse näkee: elämisen ongelmia ja psyykkisiä häiriöitä. Ihmisen yksilöllinen kokemus on psykoterapian perusta. Terapiassa pysähdytään asiakkaan kokemuksiin, hänen tunteisiinsa, ajatuksiinsa ja käyttäytymiseensä. Monia kognitiivisen psykoterapian työtapoja sovelletaan neuvontatyössä, työnohjauksessa, konsultaatiossa ja koulutuksessa.

Kognitiivisessa psykoterapiassa tutkitaan hyvinvointia rajoittavia, epätarkoituksenmukaisia kokemisen tapoja. Samalla tarkastellaan, miten ne muodostuvat ongelmallisten ajattelutapojen, tunteiden ja toimintamallien pohjalta. Näiden kokemisen tapojen tunnistamisen ja muuttamisen ohella kognitiivisessa terapiassa kehitetään ongelmanratkaisutaitoja ja vahvistetaan selviytymiskeinoja.

Kognitiivisen psykoterapian toteutustapa on yksilöllinen

Terapia alkaa niin sanotulla käsitteellistämisellä. Se tarkoittaa asiakkaan ongelman ja tilanteen kattavaa selvitystä. Samalla terapeutti ja asiakas asettavat yhdessä terapian tavoitteet. Terapiassa käydään tavallisimmin kerran viikossa, joskus kahdesti. Tavallisesti tapaaminen kestää 45 minuuttia, mutta muutakin voidaan sopia.

Kognitiivisella psykoterapialla on vahva teoreettinen ja tieteellinen pohja. Kognitiivisen psykoterapian on todettu olevan tehokas hoitomuoto mm. depressiossa (masennus), syömishäiriöissä, unettomuudessa ja ahdistuneisuushäiriöissä (mm. paniikkihäiriö, sosiaaliset pelot, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressireaktio).

Kognitiivinen psykoterapia voi olla lyhyttä (esim. 10-20 kertaa), jolloin korostuu oireiden lievittäminen. Tämä tapahtuu kehittämällä ajattelutapoja sekä ongelmanratkaisu- ja selviytymiskeinoja.

Pitkässä, esimerkiksi pari vuotta kestävässä, kognitiivisessa psykoterapiassa voidaan käydä läpi elämän kulkua, vaikeita elämänkokemuksia ja tärkeitä ihmissuhteita. Silloin työskentelyssä painottuvat ihmisen omat tunnekokemukset ja hänen persoonallisuutensa ydinrakenteiden tutkiminen.

Psykoterapia on yhteistyötä ja perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Psykoterapeutti ja psykologi ovat Valviran (ent. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen) laillistamia ja valvomia terveydenhuoltoalan ammattihenkilöitä. He ovat vaitiolovelvollisia, kuten terveydenhuoltoalan ammattilaiset ovat.

Helena Santasalo on Suomen Psykologiliiton jäsen. Linkki: Psykologien ammattieettiset säännöt www.psyli.fi/tietoa_psykologeista/psykologin_etiikka

http://www.kognitiivinenpsykoterapia.fi/

Yrityksille ja työyhteisöille

Organisaatiokonsultointi ja muutosjohtamisen tuki

Organisaatiot ja työyhteisöt käyvät läpi monenlaisia muutostilanteita.  Nämä muutokset aiheuttavat psyykkistä kuormittumista ja turvattomuuden tunnetta. Hoitamattomana ne voivat johtaa uupumiseen tai vähintäänkin työn ilon katoamiseen.

Milloin organisaatiokonsultoinnista on hyötyä?

Organisaation hankalia ja usein ongelmia aiheuttavia tilanteita ovat muun muassa
toiminnan supistaminen tai sen voimakas kasvu, , asiakaskunnan, henkilöstön, perustehtävien tai markkinoiden muutokset.

Organisaatiomuutokset uhkaavat aina jollain tavalla henkilöstön turvallisuuden tunnetta, ja heidän mahdollisuuksiaan kokea ennustettavuutta. Työyhteisössä saattaa ilmetä  konflikteja, mikä osaltaan heikentää esimerkiksi asiakaspalvelua tai konfliktit aiheuttavat muulla lailla ongelmia töiden sujumisen. Vaikeissa tilanteissa työyhteisöt taantuvat, ryhmien kyky toimia työryhminä heikkenee. Työyhteisössä saattaa löytyä syntipukki, liikkua huhuja tai tapahtua kiusaamista. Kaikki tämä vie voimavaroja työn tekemiseltä. Johto ja henkilöstöammattilaiset johtavat tehokkaammin, kun he saavat tukea, miten kohdata erilaisia muutosreaktioita. Konsultoinnin tavoite on helpottaa muutoksen johtamisesta vastuussa olevien oloa ja auttaa heitä palauttamaan voimavaransa Näin organisaatio kehittyy, kun siellä toimivat ihmiset pääsevät eteenpäin.

Helena Santasalo on Organisaatiodynamiikka ry:n jäsen. Linkki: www.organisaatiodynamiikka.fi

Johtoryhmätyön kehittäminen

Johtoryhmän kyky toimia työryhmänä ja puhaltaa yhteen hiileen vaikuttaa organisaation menestymiseen. Jos johtoryhmä ei puhalla yhteen hiileen, siitä on  ongelmallisia seurauksia organisaatiolle ja ryhmän jäsenet ajavat vain oman osastonsa etua. Ilmapiiri pysyy huonona, palavereissa jokainen keskittyy oman näkemyksensä esiin tuomiseen eikä kuuntele muita. He jopa saattavat lukea sähköpostejaan johtoryhmän kokouksissa. Johtoryhmätyön ongelmat heijastuvat aina muuhunkin organisaatioon. Jos yhteistyö eri funktioiden välillä ei toimi, se heijastuu lopulta myös asiakkaiden saamaan palveluun.

Johtoryhmätyön kehittäminen alkaa yleensä kehittämistyöpajalla. Työpajassa  sovitaan yhteisistä tavoitteista, tutkitaan ryhmän keskinäisiä suhteita ja vuorovaikutusta.  Johtoryhmätyön kehittämiseksi käytetään usein erilaisia toiminnallisia ryhmätyömenetelmiä. Joskus saatetaan tehdä henkilökohtaiset haastattelut tai johtoryhmätyöskentelyn arviointikysely. Psykologin tehtävä on helpottaa hankalien aiheiden puheeksi ottamista ja varmistaa, että kaikki näkökulmat tulevat esille.

Ryhmänä kehittyminen vaatii aikaa, säännöllisyyttä, selkeän tahtotilan ja suunnan. Usein ryhmän toimivuuden esteenä on yhteisen ajan ja keskustelun vähäisyys, toisten vähäinen tunteminen tai omien etujen ajaminen ryhmän edun kustannuksella. Toisinaan ryhmän jäsenten käsitykset tavoitteista ja omasta roolistaan ryhmässä voivat olla kaukana toisistaan. Psykologin tehtävä on tällöin edistää ja helpottaa vuorovaikutusta ryhmässä. Hän myös auttaa ryhmää käsittelemään hankalia ja haastavia asioita.

Johtoryhmän kehittämistyö suunnitellaan asiakkaan tarpeista lähtien

Organisaatiot ja työyhteisöt ovat yksilöitä. Siksi palvelumme räätälöidään aina asiakaskohtaisesti. Johtoryhmän kehitysprosessi kestää usein vuoden verran, joskus pitempääkin. Ihannetapauksessa yhteisiä työpajoja on parin kuukauden välein, ½-1 pv kerrallaan.

Työnohjauksessa tarkastellaan ja kehitetään työntekoa

Työnohjaus on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden tutkimista yhdessä työnohjaajan kanssa. Tavoitteena on ymmärtää ja jäsentää organisaatiossa tapahtuvia ilmiöitä, omaa tapaa toimia ja kokea. Pysähtymällä miettimään näitä kysymyksiä säännöllisesti työnohjaajan kanssa, hallinnan tunne oman työn suhteen lisääntyy ja työn kuormittavuus vähenee. Näin vapautuu voimavaroja ratkaisujen löytämiseen ja toteuttamiseen.

Yksilötyönohjaus kestää yleensä yli 6 kuukautta – 2 vuotta. Tapaamisia on yleensä 3-4 viikon välein ja kerrallaan 1,5 -2 tuntia.

Työnohjaus alkaa tutustumistapaamisella. Siinä puolin ja toisin arvioidaan yhteistyön mahdollisuuksia. Työnohjaus on luottamuksellista. Keskustelujen sisällöt pysyvät työnohjattavan ja työnohjaajan välisinä. Yleensä työnantaja kustantaa työnohjauksen.

Työnohjaus voi olla myös ryhmämuotoista: osallistujana on tällöin joko työyhteisö tai tiimi (enintään 6 henkilöä) tai vertaisryhmä (esimerkiksi esimiehet samalta tasolta, mutta eri organisaatioista). Työnohjauksella tulee olla johdon ja esimiehen tuki. Työyhteisöjen työnohjauksessa on suotavaa, että myös esimies osallistuu työnohjaukseen.

Helena Santasalo on Suomen työnohjaajat ry:n  ja Suomen Coaching –yhdistyksen jäsen.
Linkki Työnohjauksen eettiset säännöt: www.suomentyonohjaajat.fi/yhdistys/ohjeet.html

Suomen Coaching-yhdistys ry: www.coaching-yhdistys.com

Uraneuvonta

Minä ja työ?
Työelämässä tapahtuu nopeita muutoksia myös yksilötasolla: voi olla, että joudun luopumaan työstäni. Voi olla, että olen perusteellisesti kyllästynyt työhöni. Kenties haluan  elämänmuutosta, oppia uutta, vaihtaa alaa ja kouluttautua uudelleen.

Näitä kysymyksiä voi pohtia yhdessä työelämään ja uraneuvontaan erikoistuneen psykologin kanssa. Uraneuvonnassa pääasiallinen työtapa on keskustelu. Vaihtoehtojen ja soveltuvuuden arvioinnin apuna voidaan käyttää myös erilaisia psykologisia testejä ja arviointimenetelmiä.

Työhallinnon kotisivut: www.mol.fi

Helena Santasalo:

PsM, Åbo Akademi, 1989
Psykodraamaohjaaja, 2002, Suomen psykodraamayhdistys
Organisaatiokonsultti (FINOD) 2006, Metanoia-instituutti

Työterveyspsykologi, 2009, Työterveyslaitos
Kognitiivinen psykoterapeutti, YET – ylempi erityistaso, Helsingin Yliopisto Palmenia,  2010. Kela-pätevyys.